HeKs:in järjestämä maahanmuuttopaneeli 15.2.: Tupa täynnä väkeä ja korkeatasoista keskustelua maahanmuutosta
Järjestämämme maahanmuuttopaneeli onnistui erinomaisesti.
Porthanian P2-sali täyttyi yleisöstä. Läsnä olevat, arvioltaan yli 200 henkilöä, pääsivät kuuntelemaan kansanedustajaehdokkaiden näkemyksiä ja keskustelemaan heidän kanssa maahanmuutosta. Keskustelu oli mielenkiintoista ja korkeatasoista. Välillä napakkaa. Ajoittain myös humoristista. Median edustajia parveili runsaslukuisina salissa. Muun muassa Helsingin Sanomat raportoi tapahtumasta seuraavana päivänä.
HeKs:in puheenjohtaja Krisse Kuisma avasi tilaisuuden toivottamalla yleisön tervetulleeksi ja esittelemällä panelistit, kansanedustajaehdokkaat Fatbardhe ”Fade” Hetemajin (kok), Sanna Vesikansan (vihr), Nasima Razmyarin (sd) sekä Jussi Halla-ahon (ps).
Kokoomuksen kansanedustaja Vantaalta, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Mäkinen johdatti aihepiiriin kuvaamalla nykyhallituksen toimenpiteitä, joilla on järkeistetty Suomen turvapaikkakäytäntöjä. Hallintovaliokunta vastaa kaikesta ulkomaalaislainsäädännöstä, joten Tapanilla on ensi käden tietoa aiheesta.
Keskustelun juontaja YLE:n toimittaja Jukka Niva johti ammattitaitoisesti ja sujuvasti keskustelua.
Yllätysvieraana yleisöstä löytyi kansanedustaja Ben Zyskowicz, joka osallistui aktiivisesti yleisökeskusteluun ja korjasi muun muassa yleisön puolelta esitettyjä virheellisiä näkemyksiä.
Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille ja tapahtumisen onnistumisen edestä töitä tehneille!
Postskriptum: Miten kansanedustajaehdokkaat näkevät maahanmuuton?
Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Fatbardhe ”Fade” Hetemaj korosti, että jokainen on tervetullut Suomeen tekemään töitä suomalaisilla työehdoilla. Maahanmuuttajia koskevat samat säännöt jaehdot kuin suomalaisiakin. Suomen tulisi jatkaa YK:n osoittamien kiintiöpakolaisten vastaanottamista nykyisellä, noin 750 hengen vuositasolla. Tällä hallituskaudella on tehty paljon parannuskeinoja, joilla esimerkiksi EU:n alueelta tuleva aiheeton hakijavirta käytännössä tyrehdyttiin. Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen on tärkeää. Kieltä pitää hallita. Hyvät palvelut ja tukitoimet heti kotoutumisen alkuvaiheessa mahdollistavat nopeamman pääsyn kiinni yhteiskuntaamme. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös maahanmuuttajanaisiin, ja siihen, että nykyisin kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät ryhmät, kuten suomalaisten tai maahanmuuttajien puolisoina maahan saapuneet. Maahanmuuttajien omaa aktiivisuutta kotoutumista edistävien tietojen ja taitojen hankkimisessa ei voi Faden mielestä liiaksi korostaa.
Sanna Vesikansa (vihr) toi keskustelussa esille, että Suomi tarvitsee työvoimaa tulevina vuosikymmeninä. Vesikansa esitti, että työperäisen maahanmuuton lupabyrokratiaa pitää yksinkertaistaa ja valvontaa lisätä. On tärkeää, että kaikki, myös humanitaarisin perustein Suomeen tulleet, voivat kotoutua ja tehdä työtä täällä kuten muutkin, Vesikansa painotti. Suomen tai ruotsin kielen opetusta on suunniteltava paremmin erilaisille maahanmuuttajaryhmille.
Halla-ahon (ps) mielestä päävastuuta kotoutumisesta on siirrettävä yhteiskunnalta tulijalle itselleen. Vain tällainen ajattelu on historiassa tuottanut hänen mielestä hyviä tuloksia. Perheenyhdistämismenettelyä käytetään häikäilemättä hyväksi, ja se on pantava toistaiseksi jäihin. Halla-aho korosti myös, että säntöjen rikkominen, esim. toistuva rikollisuus, tukien huijaaminen tai väärien tietojen antaminen on sanktioitava kunnolla. Karkotusuhan on oltava todellinen eikä teoreettinen. Kansalaisuuden on oltava tunnustus jo tapahtuneesta kotoutumisesta, ei porkkana, jolla houkutellaan kotoutumaan.